14

  Terassilla

  Siis nyt en tarkoita mitään baarin terassia, vaan ihan omaa pientä takapihalle päin nököttävää terassia pleksikatteella.  Se on paras paikka kesät talvet.  Ihan sellainen vaatimaton paikka jossa voi istuskella keinussa, kuulostella lintujen laulua ja naapureiden jutustelua... jostain syystä meidän talot ovat sillä tavalla ryhmässä, että vaikka etupihan puolella olevat naapurit juttelevat omilla pihoillaan, se kuuluu myös meidän takapihalle,  talon toiselle puolelle.  Ja varmasti myös toisinpäin.

Talvella se käy mukavasti vilvoittelupaikkana saunan jälkeen ja kovallakin pakkasella siellä on ehdottomasti käytävä joka kerta.

  Kun jollakin on juhlat, on vaan mkavaa, kun on ääntä ja elämää.  Meikäläistä se ei kyllä haittaa yhtään.  Kun grilli kuumenee, tulee taivaalliset tuoksut joka puolelle as.oy.:tä.  Kerran taisi naapurissa nurmikkokin palaa, mutta onneksi saivat sen itse sammutettua.

Yhtenä päivänä taas kunnostauduin hetkeksi.  Raahasin kaksi mattoa "lauteilta" nurmikolle ja lakaisin pinnat.  Siinä olikin jo yhdeksi kerraksi tekemistä.  Sitten piti jo vähän huilailla.  Pöytä oli jo aikamoisen lian peitossa ja sain sen myös pyyhittyä ja kuivattua.  Alkoi jo näyttää aika mukavalta.  Kukat on varmasti seuraavat hankinnat.  Mitähän sitä tänäkesänä laittaisi...orvokit näyttivät jo olevan aika edullisia ja kestävät parhaiten kylmääkin.

  Sitten on se naapurin ja meidän välinen ryteikkö.  Aikanaan ostin siihen kaksi mustaa viinimarjaensasta.  Kotoa toin vadelman alkuja ja ne ovatkin aika lailla levinneet, mutta niitä en kyllä raaski kaiva pois, ovat sen verran makeita ja isoja .  Punainen viinimarjapensas on kyllä aika turha.  Mehuksi sitä kyllä olen keittänyt mutten oikein välittäisi niin paljon laittaa sokeria...

  Siinä terassilla pihakeinussa tälläisiä mietiskelen.  Luen postin ulkona ja lötköttelen väillä jopa peiton alla, kun keinu hiljalleen narahtamalla kertoo tarinaansa.  Monet pehmusteet olen jo siihen vaihtanut.  Yhdet taisivat ihan homehtua, kun kesä oli niin sateinen...

  Sama pöytä ja samat tuolit ovat palvelleet meitä uskollisesti vuodesta toiseen, pyöreä pöytä on kätevä, siihen mahtuu enemmänkin ympärille porukkaa kun vähän tiivistää.  Perhejuhliin olemme saaneet naapurilta lainaksi heidän pöytänsä ja päinvastoin.

  Tänä vuonna on vaan vähän erilainen kesä olla terassilla, onneksi siinä ympärillä on kuitenkin vähän ritiläseinustaa jossa kasvaa viiniköynnöstä.  Me nimittäin otimme radikaaliratkaisun piha-aidan kanssa ja leikkasimme sen matalaksi, niinkuin myös syreenipensaan joka oli vuosikaudet meille antanut varjoaan.  Nyt sitten saamme auringon lämpöä oikein koko rahalla... mikäli paistaa...