lauantai 11. huhtikuuta 2015
13
Hiusten värjäystä
Naisen ja miehen ero on taas ajankohtainen aihe. Tai onhan se aina, mutta nyt varsinkin kun aloin taas värjätä hiuksiani, se vaiva mikä tässä touhussa on , jää miehiltä kokonaan kokematta. No tietysti ammattikouluajoilta asti olen kokeillut kaikenlaista. Hiukset vaihtoivat väriä aika tiuhaan tahtiin. Pohjavärini, siis se ihan oma, on sellainen arkiruskea, vaalea joskus lapsena, mutta sellainen ei minkään värinen...Siihen testatiin vaaleita raitoja, tummaa, joskus aika rohkeankin punaista. Ihan musta se ei ole ollut kuin kerran, ja siihenkään ei oikeastaan koskaan löytynyt selitystä miksi purkin kyljessä lukee oranssinpunainen ja kuitenkin väristä tuli musta...
Miesten hiuksia ei siihen aikaan kun olin ammattikoulussa, värjätty ollenkaan, mutta tehtiin kyllä kiharoita, hurligurleja :) se oli niin noloa, kun pojat istuivat permanenttirullat päässä odottelemassa vaikutusajan loppumista. Mutta sitten muutaman vuodenpäästä kyllä jotakin tummia niskahiuksia piti pojillekkin värjäillä...oi aikoja!
No kun ne hiukset eivät koskaan ole sellaiset kuin niiden haluaisi olevan. Jokainen tietää sen, jos ne ovat lyhyet haluaisi pitkät, tai vaaleat, haluaisi tummat, kun ne ovat suorat, halutaan kiharoita ja jos olet saanut luonnonkiharat, ehdottomasti ne pitää suoristaa!
Miehillä se juttu menee suurinpiirtein niin että kun ne lähtevät, niin sille vaan ei voi mitään ja kun harmaantuvat, sharmi vaan lisääntyy!!
No tässä sitä istutaan väri päässä, sen päällä muovipussi ja sen päällä vielä pipa! Kaunis näky, naapurin mies vähän katsoi pitkään... ulkona meitin terassilla on tällä hetkellä 20 astetta lämmintä! No enpä viittiny sanoa , että väri päässä...ihmetelkööt nyt sitten...
Nyt kun olen oikein valveutuut näiden värien suhteen, en osta enää kaupasta alle kympillä värejä. Nyt on ruohonjuuren aika. En todellakaan halua riskeerata enää kertaakaan sitä, että voisin saada jonkun kamalan allergisen kohtauksen hiusväreistä. Shampoonkin ostin ihan luonnonmukaisen savishampoon, myös miesväelle omansa. Poika yritti naama peruslukemilla kuunnella kun totesin että tässäpä sinulle on nyt uusi shampoo jossa on savea. Hyvin pokka piti, vaikka tiedän, että vähän häntä naurattaa äidin hössötykset. Katsotaan sitten kun vaikutukset alkavat, ketä silloin naurattaa...
Kyllä tuo hiusten laitto ja kasvattaminen muutenkin välillä rassaa. Minulla oli vuosikaudet lyhyt tukka. Sitten kyllästyin tilailemaan hiustenleikkaus- aikoja ja nyt olen antanut sen vaan kasvaa... Pesu on hankalampaa, kestää kuivua kauan ja usein se on vaan nutturalla... Yöllä se jää kainaloon tai selän alle ja se pitää palmikoida . Muistan kun mammani aina palmikoi sen ohuen hiirenhäntänsä ja aamulla kietoi sen sitten nutturalle... Mutta en nyt oikein vielä haluaisi leikatakkaan, vaikka olisihan se aika paljon helpompi...?!
Miehet vaan käyvät suihkussa ja ovat valmiina lähtöön.
Kyllä joskus kadehdin sitä nopeutta ja yksinkertaisuutta jossa miehet elävät ..paitsi, että asuvat naistensa kanssa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti