tiistai 26. toukokuuta 2015
24
Ruokaa...
Joka päivä pitää tehdä ruokaa, sehän on selvä. On niitä lempiruokia, joita voi tehdä enempiä ponnistelematta, koska ei tarvitse miettiä, miten tehdään, vaan se käy jo lähes automaattisesti, kun niitä samoja tulee niin usein tehtyä. Varmaan osaiain unissanikin tehdä Cobbin salaattia tai spagettikastiketta tai makaroonilaatikkoa...Kuinka monta erilaista ruokaa on olemassa... kuitenkin usein päätyy samoihin tuttuihin juttuihin.
Silloin lapsena oli joitain ns inhokkiruokia. Perunat ja läskisoosi, maksastroganoffit ja veripaltut, joita ei enää lapsille koulusa ole vuosikausiin tarjottu. Silloin kyllä oppi syömään kaikenlaista, ei niin hyvää, eikä maukasta, mutta oppi olemaan ronkeloimatta pienistä. Sillä jos et syönyt, vaikkei mieli tehnytkään, tuli nälkä.
Muistan kun tuli lasagnet, pizzat ja hampurilaiset. Lasagnea opin tekemään jo 80-luvulla. Asuimme malla eikä mitään saanut valmiina kaupasta, oli siis tehtävä itse. Pizzaakin opin nopeasti tekemään, mutta kotitekoisia hampurilaisia vasta joskus myöhemmin ...eipä niitä siihen aikaan vielä harrastettu.
Parsakaali on meidän perheen koetinkivi. Nuoret miehet joutuvat aina sitä syömään, vaikka eivät olisi koskaan tykänneetkään... vävypoikakin oppi ja väittää tänäpäivänä jopa tykkäävänsä siitä... ;)
Jälkkäreitä en ole paljon harrastanut, mutta yksi on ylitse muiden. Mamman marjapiiras, se johon tulee kermaviiliä ja marjoja. Se on pettämätön suosikki.
Äitini teki paljon leipomuksia, kun olin pieni. Kuivakakkuja pipareita, kääretorttua, omenapiirakkaa, taatelikakkua, ja pullaa! Monta vuotta leivoin itsekin pullaa ja sitten alkoi tuntua, ettei oikein kukaan niistä välitä. Tytär kävi koulua, jossa heillä oli työharjotteluaikana kahvila. Siellä hänestä kehkeytyi lähes pullavastaava, kun ne korvapuustit olivat todella hyviä. Eipä niitä oikein muut siellä osanneet tehdäkkään...
On kiva, että on voinut opettaa lapsilleen joitain asioita niin että he sitten mielellään niitä tekevät.
Toinen tytär hallitsee juustokakut, joita taas tuskin koskaan en itse ole leiponut.
Kaikilla on omat bravuurimme. Mitäs jos leipoiskin pitkästä aikaa pullaa......
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti