37

  Kesä

  Aurinko on hellinyt meitä viimeiset pari viikkoa, vaikka on jo elokuun loppupuoli meneillään.  Odotukset keväällä ovat aina korkealla ja ainakin minä ajattelen ottavani kaiken irti kesästä.  Aikaisemmin otin aina matot pois lattiasta kesällä.  Nurmikkoa tuli niin paljon sisälle, että oli tuskaa repiä isoa mattoa ison pöydän alta ja taas rullata sitä takaisin.  10-hengen pöytä on aika iso kuitenkin.  Välillä olen sitä jo lyhentämässä, koska se on enemminkin nykyään lehtiä täynnä.  Me kun syödään kesällä kaikki ateriat ulkona, aamukahvista lähtien.  Mutta sitten kun tulee jälkikasvu puolisoineen/ kavereineen, niin äkkiäkös on taas istuimille tarvetta.  Nautin todellakin siitä kun on paljon porukkaa pöydän ympärillä.  Mutta siitä huolimatta me mieheni kanssa syömme ulkona.  Muu väki haluaa olla viileässä sisätiloissa..

  Kun meillä on kesällä vapaata, tänä kesänä kaksi viikkoa, emme lähteneet tällä kertaa mihinkän reissaamaan.  Viikko olisi vielä käytettävissä...ja aikomus olisi lähteä äkkiä jonnekkin.  Mutta niin kauan kun aurinko paistaa, käynnistämme vanhan avopiilimme ja lähdemme ajelemaan.  Niin siellä Tallinnassa kyllä käytiin kääntymässä, muttei muuta pidempää reissua tehty. Viimeviikonloppuna, kun äitini ja veljeni kävivät kyläilemässä, piti vähän mammastia käydä ajeluttamassa kylillä.  Harmaat hapset hulmuten hän istui etupenkillä....ajattelin siinä takana istuessani, että vanhalle ihmiselle pienetkin erilaiset tekemiset saavat piristystä siihen tylsään turvalliseen ja  tavalliseen arkeen, joka kotona on vastassa.

  Kesä on lyhyt, eikä sitä missään nimessä halua tuhlata sisällä .  Olkoot sitten vähän kämppä sekaisin tai murusia pöydällä, haluan ottaa talteen sen lämmön, mikä suinkin on mahdollista.  Nyt kun työt ovat jo alkaneet, saa palella sisällä, kun ilmastoinnit puhaltavat täysillä. Ulkona lempeä lehmänhenkäys hellii heti neljän jälkeen pientä ihmistä.  Eipä siinä muuta tarvita.

  Vaatteet ovat ihmisillä aika pieniä kesäkaupungilla...rohkeita ihmisiä, jotka pukeutuvat pikkushortseihin, vai miksi niitä nykyään kutsutaan...  Jännä juttu , että discot ovat yökerhoja ja shortsit microja.?  ei tässä enää mukana tahdo pysyä... puhelin on kännykkä, ruoka on mättöö, tietokone on läppäri, fillaria ei saa sanoa fillariksi jne,  no niin no...

  Kesä oli aikanaan uimahullun aikaa, hyvä ettei räpylät alkaneet kasvaa jalkoihin, kun joka päivä piti päästä järvelle uimaan.  Nykyään ei enää uiminen kiinnosta,  ja jos kiinnostaa, niin veden tulisi olla vähintään 22 asteista ja ranta tyhjä, ettei nyt kukaan vaan näe... sitä vanhemmiten tulee vielä niin ujoksikin, ettei millään kehtaa uimapuku päällä julkisesti rannallekkaan.  Uimahalli on jotenkin eri asia.  Saati sitten bikineissä. Nounou.

  Ulkona syöminen, siis oikein pois kotoa, on myös kiva juttu.  Tammelan torilla käytiin grillissä syömässä makkaraperunat.

  Se kun on aika kallista touhua, vaikka täytyy sitä nyt välillä ravintolassakin käydä, mutta kun se oma grillimestari tekee niin hyvää ruokaa ja minä tykkään tehdä salaatteja ja muita sörsseleitä siinä sivussa, eikä tartte lähteä mihinkään.  Aina armoton mietintä, mikä se paikka nyt olisi, johon haluaisi mennä.  Hintalaatu-suhde pitäisi olla kohdillaan ja paikka kiva ja ulkoterassi.  Usein päädymme sinne kotiterassille naapureiden iloksi grillituoksuja levittämään...

  Kesä on ohi virallisesti, kun koulut alkavat, mutta ilmastollisesti tuntuu kesä vielä jatkuvan, ainakin tänään helleraja vielä rikkoutuu...ihanaa!

  Kesää on vielä jäljellä...ainakin hetkinen...nautitaan lämmöstä, ei valiteta!