32

  Tavaraa

  Kaikille kertyy joskus ylimääräistä tavaraa.  Se on ollut joskus tuikitarpeellista ja välttämätöntä, mutta ajan myötä muuttunut tarpeettomaksi.  Miksi tavaralle käy niin.?

  Kun vuosia sitten on saanut lahjaksi jonkun koriste-esineen, siihen ei välttämättä ole koskaan kiintynyt, jos nyt jostakin tavarasta voi edes sellaista termiä käyttää... no tykännyt.  Sen on vaivihkaa asettanut hyllylle ja siellä se on nököttänyt vuosikaudet, ilman mitään virkaa.  Pölyjä pyyhittäessä tuskin enää muistan , keneltä olen sen saanut, mutta pieni pelko puserossa piilee, että jos sen nyt heitän pois tai vien kirpparille, sen antaja suutahtaa oikein kunnolla...Jos hänkään sitä enää muistaa.

  Ihmiset pitävät tavaraa kodeissaan kymmeniätuhansia... huh. Jos nyt kaikki pienet pinnitkin lasketaan, niin satatuhatta ei taida riittää.  Mutta nyt on herännyt kysymys, miksi ne muuttuvat tarpeettomiksi.  Mies kysyi, miksi sitten olet ostanut, jos et enää tarvitse?  Hyvä kysymys, erittäin hyvä!  En oikeastaan osaa siihen edes vastata.  Itse ostamat jutut vaan sitten vanhenevat, menettävät kiinnostuken tai ovat sittenkin tarpeettomia..  Hienosti asetellut tavarat kaupassa näyttävät hyviltä siellä, mutta kun tuot ne kotiin, se ei sitten enää näytäkkään hyvältä.   Tiedättehän IKEAn ?? Kaikki on niin ihanasti asetettu esille, että niitä on melkeinpä pakko hankkia kotiin... kunkas sitten kävikään...

  Facessa on oikein IKEAsivut, joissa voi ostaa niitä vieläkin halvemmalla joiltakin, jotka ovat huomanneet saman asian, eivät sitten meille sopineetkaan !

  Liinavaatteet kertyvät kaappeihin ja niitä on saanut joskus joululahjaksi, vanhoja vaan ei saa heitettyä pois.  Ovat jo kulahtaneita ja haisevt kaapille, mutta siellä ne ovat tilaa viemässä.

  Entäs sitten lasten tekemät puulelut koulun puukäsityötunnilla.  Voiko sen hellyyttävämpää enää olla.  Ja meillä vielä kaikkea kaksin kappalein...Ei niitä piirustuksiakaan henno heittää pois, vaikka aikuiset lapseni ovat monesti kysyneet,miksi niitä edelleen säilytän...

  Entäs koulukirjat.  No ainakin aapinen pitää säilyttää, ei oikeastaan muuta...mutta kyllä niitä ainevihkoja taitaa löytyä vielä iso nippu....

  Vanhoja vaatteita, joista vaan niin tykkää.  Se on vaan kangasta! Mutta se oli siellä juhlissa ja niissä häissä tai jokin asiayhteys siihen vaatteeseen vaan liittyy...  Joku sanoi, että ota siitä kuva, vie vähemmän tilaa... mutta jos sitä joskus vielä haluaisi pitää....

  Astioita, jotka ovat ehkä omasta syntymäkodista asti muutosta toiseen roudattu, mutta ei koskaan käytetty.   Kirjat... ei hyvänen aika...  Kaikkea sitä ihminen kerää ympärilleen.

  En koe että korurasia olisi nyt kuitenkaan ensimmäinen josta karsisin mitään.  Korut eivät mielestäni vanhene ja ne oikeastaan muuttuvat iän myötä, eikä niiden arvo edes laske.  Vievät vain pienen tilan.

  Kirjahylly on asia josta haluaisin luopua ja niista "lukemattomista" kirjoista, joita ei ole muistanut kirjakerhosta peruuttaa...

  Liityin facessa sellaiseen ryhmäänkin, kuin  paikka kaikille.  Siellä ihmiset pääsevät sitten kehumaan kuinka hienosti he ovat luopuneet tavaroistaan ja elävät nyt seesteistä aikaa tyhjässä kodissa.  Sotkuinen koti , paljon tavaraa merkitsee inhimillisyyttä ja ihmisten kesken parempaa kommunikointi ja tyhjä avotakkakoti kertoo kylmistä tunteettomista ihmisistä, joille vaan merkitsee ulkoinen käsitys hillitystä luonteesta ja tarkkuudesta ja säntillisyydestä... höpönpöpön!!  Tunnen että toinen vaan ei siedä epäjärjestystä niin hyvin kuin toinen!

  Vaatehuone pursuaa patjoista , matkalaukuista tyynyistä, talvivaatteista, joulukoristeista ( joista käytössä jouluisin  vain murto-osa )  Tyttären hevosharrastus vaatteet ja saappaat, koska hänen omaan kämppäänsä ne eivät mahdu.

  Pesuhuoneestakin löytyy vielä lasten pienenä käyttämiä eläinhahmopesusieniä....jotka eivät ole kelvanneet omaan kämppään...

  Kesäloma alkaa.  Jos emme lähde mihinkään, olisi aikaa siivoilla ja viedä tavaraa pois, mutta toivottavasti paistaa aurinko, silloin on hyvä syy olla ulkona ja tehdä jotain hauskempaa.  :D