keskiviikko 24. helmikuuta 2016
52
Teneriffalla
Tehtiinpä kerran matka Teneriffalle, joskus 15 vuotta sitten ja nyt taas. Siis paikka sama, mutta emme olleet uskoa silmiämme kun siellä kävelimme. Paikka ei ollenkaan tuntunut samalta. Kaikki oli muuttunut. Löysimme kyllä sen hotellin, missä silloin ensimmäisen kerran olimme, mutta sekin tuntui olevan hyvin vieraan näköinen ja sijanitikin oli keskellä kaikkea, joista en muista mitään, koska siihen ympärille oli niin paljon rakennettu.
No. Viikko sitten maanantaina alkoi vannetta kiristää ihan antaumuksella. Miehellä on ansaittu talviloma, mutta ei mitään tekemistä. Sitten alkoivat palmun kuvat näkyä silmissä, ja silloin se on menoa. Mikään muu ei enää tuntunut mielekkäältä, matkaan oli päästävä.
Maanantaina yhtäkkiä monien rantapallo yms sivujen selailun jälkeen mieheni hihkaisi; Otetaanko tämä? Määrittelemätön hotelli Teneriffalla, 215€ ?? Ja siinä se sitten oli.
18 tunnin päästä olimme jo perillä. Määrittelemätön ei taaskaan pettänyt. Olemme monta kertaa lähteneet sellaiselle matkalle jossa määränpää on yllätys. Hotelli oli sadan metrin päässä rannasta ja hotellihuone oli lähes täydellinen. Hinta olisi ollut yli 600€ enemmän, mutta kun peruutus oli joltain tullut niin myöhään, ei matkasta jäänyt noin viimetipalla sitten maksettavaksi juuri mitään.
Hintaan kuului siis lennot, kuljetukset hotellille, hotelli ja sama takaisinpäin. Uima-altaan reunamilla aamiainen maksoi 7,50€ jos otti vähintään kolmena päivänä. Puffet oli myös todella monipuolinen ja runsas.
Mikäs siinä. Yhtenä päivänä ripsotteli vettä muutaman minuutin ja yhtenä yönä oli satanut ihan tietämättämme. Muuten ilma oli noin 25 asteista.
Kävimme myös yhdellä retkellä jossa tutustuimme sukellusveneeseen ja kävimme sillä 45min sukelluksen noin 25m syvyydessä. Kalaparvet ympäröivät meidät heti ja rauskut "lentelivät" ympäri sukellusvenettä. Sukeltaja kävi myös niitä ikkunan takana ruokkimassa. Uskomaton tunne ja hauska kokemus kaikenkaikkiaan.
Emme ole shoppailijoita ollenkaan, joten kaikki sadat kaupat saivat olla rauhassa. Rannalla sitten kuitenkin piti käydä nahkansa vielä viimeisenä päivänä polttamassa, mutta sehän kuuluu asiaan...
Kotimatka tuli taas liian nopasti ja vielä keskellä makeimpia unia... mutta olipa taas ihanaa välillä käydä lötköttelemässä...
Loman lepäilyt sitten olivatkin ohi kun pääsin takaisin töihin. Kukaan ei ollut minua unohtanut.
Riskin otto kannattaa matkailussa ja pieni jännitys, mihin määrittelemätön voi viedä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti