maanantai 12. lokakuuta 2015
40
Pään siivousta...
Kuinka sen myllerryksen päässä saisi järjestykseen...
Eletään kaikenlaisten asioiden äärellä. Talous on Suomessa sekaisin. Yrittäjänä nämä asiat eivät minua kosketa, kun en koskaan lomarahoja ole saanut nostaa, enkä ole tehnyt sunnuntaisin töitä. Ihmetyttää vaan suuresti kaikki kohu, koska tuntuu, ettei oikeasti kukaan taida tietää, mikä mihinkin vaikuttaa, vai vaikuttaako mihinkään. Mihin tämä kaikki vielä johtaakaan. ?
Pakolaisvirta jatkuu ja jatkuu, siitäkään en osaa sanoa muuta, kuin että miksi juuri tänne, kylmään pohjolaan. Paljon ihmisiä maahan jossa kieli on vaikeimpia maailmassa, ihmiset ennakkoluuloisia ja aika vetäytyviä, jopa pelokkaita .. eipä siitä sen enempää
Sysky tuo taas sen kaihon ja surullisen olon, kun valo vähenee ja ilma kylmenee. Todellakin kynttilöiden valo tuo tunnelmaa, mutta kun olen aina pelännyt pimeää...En tiedä mistä sekin pelko on saanut alkunsa. Vaikka minulle pienenä on sanottu, että kaikki on samanlaista kuin päivälläkin, mutta pimeys peittää sen, se ei auta. En enää uskalla katsella mitään jännittäviä elokuvia, koska iltaisin alkaa mielikuvitus laukata, ja kaikki on taas mahdollista. Joskus uskallan istua ulkona viiniköynnöksen vieressä, mutta sitten taas siirryn seinän viereen, koska siinä tuntuu sittenkin turvallisemalta. Miksi ihmisen päässä pyörii pelkoja ja kummituksia ja sitä että joku tulee...pimeästä...
Olin viikonloppuna Viisas elämä messuilla töissä. Roudausta ja salivastaavan töitä. Noin 4000 ihmistä kävi kahden päivän aikana kuuntelemassa puhujia. Ben Furman, Esa Saarinen, Virpi Hämeen-Anttila,ja monta monta muuta viisasta ihmistä, joille on selvinnyt kai se mitä pitäisi ajatella ja mitä siellä päässä liikkuu, tai mitä sieltä pitäisi olla ottamatta huomioon. Joogasaleissa hymisteltiin ja tanssittiin ja kaikenlaista sai myös ostaa itselleen kotiin. Kirjoja, tuoksuja saippuoita, magneettikoruja, ameluletteja, kortteja...
Huomasin sellaisen piirteen, että kukaan ei yrittänyt mitään. Siis kukaan ei ollut pyntännyt itseään liikaa, eikä ollut pukeutunut huomiota herättävästi. Entisellä missillä oli myös jonkinlainen meikkiosasto, mutta jotenkin huomasin , että ihmiset melkeinpä vähän arastelivat mennä siihen... no ehkä tämä on vaan oma huomioni, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että hän ei kuulunut joukkoon...
Ihmiset kulkivat innoissaan luennolta toiselle ja kaikki olivat ystävällisiä ja iloisia. Rauhallinen ilmapiiri tuntui iholle asti. Porukkahenki oli loistava ja kiitollisuutta saimme osaksemme, koska olimme talkoolaisia ja teimme kaiken vapaaehtoisena.
Sain palkaksi kirjan omavalintaisesti ja vielä kaksi sunnuntain roudauksesta. Mindfullnes-tyyppisiä kirjoja. Kiinnostavaa luettavaa kylläkin. Vaikka en osaa kaikkea sisäistää itseeni, niin jotakin ajatuksia ne aina herättävät.
Lauantaina olisin voinut liittyä joukkoon ja mennä vielä Telakalle iltaa viettämään, mutta saunominen kotona kuitenkin houkutteli enemmän. Olenko tullut vanhaksi, kun en enää spontaanisti haluaisi lähteä kaupungille lauantai-iltana ? Ehkä silloin joskus nuorena olen mennyt niin paljon, että kiintiö on jo täysi. Rauhallinen koti-ilta oman "nallen kainalossa "tuntuu vaan niin monta kertaa paremmalta vaihtoehdolta!
Kun tähän "intternetin" ihmeelliseen maailmaan on pujahtanut, niin pää kyllä menee vähemmästäkin pyörälle. Miten voi olla niin paljon neuvoja miten pitäsi elää? Ohjeita syömiseen , liikuntaan , stressiin ja stressittömyyteen, nukkumiseen ja vaikka mihin. Stressihän siitä tulee kun niistä joku itselle sopiva juttu pitäisi löytää... Nyt saat syödä sitä ja huomenna taas et.
Huomasin sellaisenkin seikan, että välillä on todettu, että kahvin juominen estää Altzhaimerin taudin puhkeamista ja toisessa artikkelissa se taas lisää mahdollisesti taudin syntymistä... ota sitä nyt sitten selvää...
Taidanpas kaataa itselleni kupposen kahvia...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti