69



                                Talo maalla



Tytär osti talon.  Kolmessa päivässä ideasta omistajaksi.  Se on nopeaa toimintaa todellakin.  Itsekin olin aikanaan aika nopea käänteissäni.  Tein päätöksiä intuitiolla ja useimmat niistä olivat loistavia, toiset vähemmän...

Uskallusta ja intoa vaatii asuminen maalla, kun muuttaa kerrostalosta.  Tyttäreni tuntien, hän on erittäin sinnikäs, kun jotain haluaa.  Silloin pienenä hän halusi koiraa niin kovin että sydäntä särki.  Nyt hänellä on koira.  Itsekin joskus mietin koiraa meille, mutta aina se vaan on jäänyt.  Tykkäämme matkustella ja ajattelin, että sitten sille pitää olla hoitaja. Tietysti tyttäret olisivat hoitaneet...
Toinen tytär kun muutti pois täältä meiltä kilometrin päästä, hän hankki kaksi kissaa.

Elämä näköjään heittelee ... me sen mukana täällä ihmeissämme katsomme vierestä.

Itse muutin kolmekymppisenä ihan maalta kaupunkiin.  Kuvittelin, että se olisi jotenkin hienoa.  No enpä tiedä, harvoin käyn oikein kaupungilla, ja silloin tulee mieleen , kuinka mukavaa ja haasteellistakin olisi asua maalla.  Kaipaan kyllä rauhaa ja hiljaisuutta...en koirien kiljuntaa naapurista, tai uteliaita katseita ohi kulkiessa.  Mutta näillä mennään.

Ehkä joskus vielä asun siellä Etelä-Dakotassa maalla... Kukaan ei voi tietää :)